Kevään kilpailuja

Puolimaratonin jälkeen kevät on jatkunut ahkerasti kilpaillen. Alan siis jo tottumaan siihen, että nimeni perässä tulee Lahden Ahkera. Vapun jälkeen kävin Jyväskylän katujuoksussa 3.5 neljännesmaratonin matkalla. Olin naisten sarjassa toinen ajalla 44.30. Keli oli kolea - tuulta ja raekuuroja. Se varmasti osaltaan selittää liian reippaan alotuksen lisäksi heikkoa loppuaikaa. Tuntuu, että tänä vuonna joka kympin kisassa on ollut sääongelma. Sillonkin pitää vaan jaksaa painaa, vaikka tietää ettei välttämättä tule ennätystä. Kilpailu on aina hyvä harjoitus. Talvella keskeytin yhden kympin kisan Mikkelin talvijuoksusarjassa, koska tuntui etten päässyt mihinkään. Siitä ei todellakaan ole tulossa tapaa! Viikko sitten juostiin Lempäälässä SM-maastot. Olin naisten sarjassa 39. 6km matkalla, joka meni aikaan 24.24 eli 4.04 min/km keskivauhdilla. Tähän suoritukseen olin tyytyväinen. Me oltiin Lahden Ahkerasta joukkuekisassa sijalla 5., ja pääsin joukkueeseen kolmantena juoksijana. Tampereen viikonloppuun sisältyi myös toinen mukava juttu. Ostin ensimmäisen maantiepyöräni. Kävin Kissanmaan urheilupyörässä, ja siellä odotti hyvä palvelu sekä kaksi valmista ja kiiltävää Bianchi pyörää. Molemmat lähtivät Mikkeliin, josta toinen samanlainen mutta vihreä meni hyvälle treenikaverille. Ensimmäisten lenkkien perusteella pyörän hankinta on ollut ehdottomasti tähän kevääseen hyvä juttu! :) 



Jyväskylän katujuoksu 3.5. Tuntui ja näytti pahalta.






Viime lauantaina kilpailin Joensuu Maratonilla 10km matkan. Reitti oli nopea, vaikka paikoin oli tuulta. Keli oli aurinkoinen, mutta ei liian kuuma. Lähdin liikkeelle tasaisella 4.00 min/km vauhdilla. Jälkimmäisellä puoliskolla tuli hieman sekunteja päälle. Olin naisten sarjassa nopein, vaikka järjestäjille kävi pieni kämmi ajanoton kanssa. Ihmettelin pakintojenjaossa miksi sain hopeapalkinnon, vaikka olin ensimmäisenä maalissa. Aloin kuitenkin selvittää asiaa, koska olen niin monta kertaa ollut hopealla niin sen kerran kun voitan niin olisi kiva päästä korkeimmalle palkintopaikalle. Palkintoni tulee postissa, ja ensi vuoden ilmainen osallistumismaksu Joensuu Maratonille on luvattu ;) Kävin kilpailun jälkeen torilla kävelemässä, syömässä ja kahvilla. Ensi sunnuntaina juoksen kotiseurani, Lahden Ahkeran, järjestämässä Uusi Lahti juoksussa puolimaratonin. Tosin on luvattu aika kuumaa keliä, joten pitää miettiä vaihtuuko matka lyhyempään. Helteellä puolimaratonin juokseminen on minulle melkosen tukalaa, ihan kun se sitä ei jo muutenkin olisi.  



SM-maastot lähtö (11.5)

Joensuu Maraton 10km kilpailu 40.46. (17.5)



Melkein jo kesä

Portugalin harjoiusleiri

Vihdoin loma koitti, pakkasin matkalaukun ja lähdin reissuun (pe 27.3). Ensimmäisenä määränpääni oli päästä Katjan tykö Nurmijärvelle. Siellä minua tervehti iloinen apina ja hyvä ystäväni, kenen kanssa yhtä sun toista tullut yhdessä koettua ja seikkailtua. Nauraa sai taas kerran, jopa tietyn rajn yli. Seuraavana aamuna hyppäsin lentokoneeseen. Aamulla oli pakkasta, mutta laitoin lentkoneeseen kevyet vaatteet. Välilasku oli Saksassa, missä oli hyvin aikaa käydä vähän kävelyllä. Aurinko paistoi, ja lämmintä oli 20 astetta. Tiesin että nyt on oikea suunta. Saavuin perille Faron lentokentälle paikallista aikaa kuudelta, ja siitä taksilla matkasin San Antonioon. Ilma viileni, ja ehti tulla pimeä. Ensimmäisen illan lenkki jäi väliin, koska olin aivan väsynyt 15h matkustamisesta.

Lämmintä oli..

Ensimmäiset päivät satoi vettä, vaikka ilma oli muuten aika lämmin. Pitkiä trikoita en käyttänyt kertaakaan koko kahden viikon aikana. Juoksutreenit lähtivät sujumaan mukavasti. Kelit lämpenivät, ja sitä mukaan juoksuvauhtikin kasvoi lenkeillä. Meidän kämpässä oli parhaimmillaan kuusi henkilöä majoittuneena, joten juoksuseuraa oli tarjolla PK-lenkeille. Harjoitusleirin tavoitteena oli kilpailuvauhtisen juoksun kehittäminen. Tein neljä kovaa treeniä (vk,mk), yhden mäkijuoksuharjoituksen, kolme nopeusharjoitusta ja 1-2 pitkää/ puolipitkää lenkkiä. Siinä olivat avainharjoitukset, jonka lisäksi pk-lenkkiä palauttavana. Ylimääräiset "turisti" kilometrit pyrin karsimaan pois, ja keskittymään niihin treeneihin mitkä oikeesti kehittävät vauhtia. Juoksumaastot olivat huikeat, sillä vaihtelevaa maastoa riitti. Kovavauhtiset vedot tein 2,5km merkatulla juoksupätkällä. Urheilijoita oli koko ajan liikkeellä; juoksijoita, maratoonareita, triathlonisteja ja kuntoilijoita. Kilometrejä kertyi 236,5km juosten. Varsinkin viimeinen viikko oli hyvin helteinen. Muutamana aamuna piti lähteä jo aikasin treenaamaan, koska oli tulossa niin kuuma päivä. Vietin aikaa uima-altaalla, nukuin päiväunia ja nautin hyvästä seurasta. Oikeastaan oli niin kivaa, että kaksi viikkoa meni ihan liian nopeaa enkä olisi halunnut lähteä kotimatkalle. Palasin sateiseen Mikkeliin, eikä maanantai aamuna tietokone startannut ekalla yrittämällä :)

Kävin lautalla Espanjan puolella. Ja ylipäätänsä ensimmäistä kertaa siellä.

Viimeksi kun olen lakannut kynsiä, niin siitä oli ikuisuus.. :)

Lomaan kuului myös hattu ja lasit.

Söin ensimmäistä kertaa Sushia, ja siitä tuli vähän ähky :)

SM-maantiejuoksu Vierumäki
Leirin jälkeinen viikko meni nopeaa, ja yritin palautua parhaalla mahdollisella tavalla pääsiäislauantain puolimaratonille. Kävin uimassa ja tein kevyttä pk-lenkkiä juosten. Maastoreitit olivat ehtineet sulaa Mikkelissä. Torstaina juoksin vähän reippaammin, ja perjantaina taas palauttelin ihan kevyesti 6km. Olo tuntui hyvältä, ja lähdin luottavaisin mielin lauantaina juoksemaan tavoitteena 1.30 alitus. Noin 14km:n paikkeille matka taittui tavoitevauhdissa, mutta sitten lähti askel hyytymään. Reitti oli tasainen, mutta haastava. Välillä puhalsi vastatuuli, ja osa reitistä meni "kumpuilevana" golf kentän päälle vedetyllä asfaltilla. Loppuaika oli 1.32.40, ja ennätyksestä lähti vaivaset 11 sek. Kesä on vasta aluillaan, vauhti vielä tästä kovenee ainakin kisojen ja kovien treenien kautta. Puolimaraton on matkana haastava. Pitää osata juosta maltillisesti kovaa alusta asti, ja samalla myös kestää sitä raastamista pidempään kuin esim. kympin kisassa ja toisaalta myös onnistuneessa maratonissa mennään liki 30km hyvävoimaisena.
Entäs sitten?
Viimeiset 1,5 vuotta on ollut helppo panostaa urheiluun, koska olen tehnyt säännöllistä päivätyötä MAMK:lla. On ollut luontevaa juosta ja urheilla, koska se on hyvää vastapainoa työlle ja helpottanut paljon pikkukaupunkiin sopeutumista. Nyt ollaan kohta toukokuussa, enkä tiedä vielä missä elämä jatkuu heinäkuun jälkeen. Muutoksia on kuitenkin luvassa, mutta mitä ja koska, niin selkiää lähikuukausina. Olen miettinyt paljon millaista työtä haluan tehdä ja asioita jotka saavat minut hyvälle tuulelle - töissä, arkena, viikonloppuina.. vielä kun ne saisi mahtumaan samalle paikkakunnalle :) Kyllähän elämä heittelee sinne ja tänne, mutta itse päätän minne menen.





Teivo Cup 22.2.2014

Perjantaina auton nokka kääntyi kohti Tamperetta. Ajelin Pajulahden kautta, koska halusin hyödyntää samalla automatkan hyvän nopeustreenin tekemiseen sisähallissa. Mikkelissä oli ainakin vielä viime viikolla tiet jäässä tai sohjossa. Nyt on luvattu plussakeliä usealle päivälle, joten eiköhän tiet ala siitä sulaan. Mukavasti katkasee ajomatkaa Tampereelle, kun poikkeaa vähän treenaamassa. Verryttelin ulkona noin 6km, ja siihen päälle tein liikkuvuus ja koordinaatioharjoituksia hallissa. Sitten juoksin nopeusvetoja kävelypalautuksella. Yritin juosta lujaa, mutta rennosti että olisin seuraavana päivänä iskussa. Hölkkäilin päälle pari kilsaa loppuverryttelyksi ennen kuin jatkoin matkaa Valkeakoskelle Hannan ja Akin tykö. Pikkumies piti komentoa, ja oli taas kasvanut kahden kuukauden aikana.

Lauantaiaamuna tein lyhyen aamuverryttelyn. Sain houkuteltua Hannan mukaan :) Toivon mukaan kokemus oli positiivinen märästä lumesta ja vesisateesta huolimatta. Teivo Cupin startti oli klo 12. Sitä ennen verryttelin lisää - juoksin noin 6km, liikkuvuutta ja nopeusvetoja. Jalat tuntu vähän kankeilta alkuun. Se on kumma, kun jalat alkaa vasta toimiin kun kiskasee nopeusvetoja ja ottaa trikoille. Olen huomannut, että "paksuilla" hiihtohousuilla ei kannata juosta. Ne kiristää persuksista. Kilpailu lähti käyntiin pehmeällä, loskaisella alustalla. Tuntui että Ice Bugit uppos ja pyöri siinä sohjossa. Ensimmäinen kilsa taittui n. 4.05, ja mietin että ei muuten kulje. Toinen kilsa mentiin osittain loivaan alamäkeen, ja yritin saada siitä vauhtia. Juoksua alkoi tuntua paremmalta. Noin kolmeen kilometriin tuntui hyvältä. Sen jälkeen puskettiin taas ylämäkeen, ja pahalta se tuntui niinkuin pitääkin. Olin naisten sarjassa neljäs. Kun pääsin maaliin, niin lähdin samantien verryttelylle. Olin tyytyväinen juoksuun, vaikka aika painui 20.29 (4.06 min/km), mutta pehmeä alusta vaikuttaa yllättävän paljon.

Harjoittelin viime viikolla jo normaaliin tapaan. Keskiviikkona tein reippaan VK-harjoituksen ulkona. Tiet olivat osittain jäistä sohjoa, mikä hieman hidasti menoa. Mutta eipä ärsyttänyt yhtään, päinvastoin tiellä oleva hiekka ja jää narskui pitävien tossujen alla. Olotila on aivan eri kuin viime kuussa. Pistää oikein ihmettelemään että mikä siinä tammikuussa aina tökkii? Tuntuu, että juoksu kulkee taas, ja saan uutta "draivia" lisääntyvästä valosta. Minun etelän reissu tulee ihan kohta. Kesän kilpailut odottavat. Nyt pää kylmänä innostuksen keskellä - on taas kotoisa olo :)

Noin kahden kilometrin kohdalla menossa. (kuva: http://teivostayers.blogspot.fi/)

      

Jälkiverryttelyä jokunen kilsa.. (kuva: http://teivostayers.blogspot.fi/)

Poikkeus sääntöön

Olen tunnollinen harjoittelija, ja pidän harjoitteluun liittyvistä "hyvistä" rutiineista. Minulla on suosikkitreenit; esimerkiksi keskiviikkona saan juosta kovaa ja sunnuntaina pitkään tai jonain päivänä saan kaverin mukaan. Kestävyysurheilussa vuosi voidaan jakaa erilaisiin harjoituskausiin, jolloin treeneissä painotetaan tiettyjä asioita. Harjoitusviikot eivät ole kuitenkaan identtisiä kuukaudesta toiseen, vaan tulee helppoja viikkoja sitten taas 2-3 kovaa viikkoa. Ylipäätänsä ohjelmaa olisi hyvä päivittää 2-3 kk välein, koska keho tottuu ärsykkeisiin ja vauhteihin. Ideaalitilanteessa helpon viikon jälkeen kroppa tuntuu tosi palautuneelta, ja viikonlopun mahdollinen kilpailu menee hyvin - ennätysvauhtia tietenkin :)

No tällä kertaa, minun kilpailuni helpon viikon sunnuntaina 9.2 meni penkin alle. Kyseessä oli minulle alimatka, 3000m hallissa. Juoksin kaksi viikkoa aikaisemmin 11.22 ja nyt 11.45. Lopussa iski luovutusmieli, ja askel hiipui. Tuntui pahalta, kun juoksu ei kulkenut. Urheilu on välillä pettymyksiä, onnenkyyneleitä ja kaikkea siltä väliltä. Saatoin myös lähteä hieman liian kovaa, mutta kun maitohapot iskee niin lihakset kangistuu. Matka on minulle lyhyt, mutta silloin se tuntuu pitkältä kun hapot jyllää jaloissa. Lyhyt ja kovaa irtiottokykyä vaativa matka on rehellinen mittari kehon sen hetkisestä ylikuormitustilasta. Kun siihen reagoi heti, niin voi päästä helpommalla. Ihmisen keho ja mieli ovat välillä ihmeellisiä. Nuorena likkana painoin treenejä meneen "tasasella moodilla" kuin kone, vaikka joskus tuli ylikuntoa. Sieltä ajoilta ovat varmaan peräisin silti sitkeyteni ja peruskuntoni pohja. Nykyään on enempi tunnetilat ja itsensä kuuntelu mukana. Kun tavoitteet kovenee, niin tekeminen muuttuu "herkemmäksi". Välillä on niin eurofinen olo, ettei edes kengät kastu vaikka loskassa juoksee. Sitten tulee päiviä kun treeniä tehdessä riepoo pakkanen, auraamattomat tiet ja jäljelle jäänyt huono juoksumatto. Pitää osata olla kriittinen harjoituksia ja kilpailuja kohtaan - milloin ei kulje, mistä se johtuu, onko lihakset jumissa jne. Toisaalta jos joka kerta säälii itseään aamulenkille lähtiessä tai kovien treenien alla, niin eihän ikinä pääsisi mihinkään. Silti sanotaan, että harjoitteluhaluttomuus on merkki myös jostakin. Uskon eniten positiivisen ajattelun voimaan ja rohkeuteen. Positiivisuus on minulle melko luonteenomaista, tai ainakin tavoitetila joka päivälle. Joskus se katoaa, vaikka asiat olisivat tässä hetkessä hyvin. Jos on rehellinen itselleen, niin pystyy ajoissa tunnistamaan kropan ja mielen singaaleja. "Ennemmin kokeilen kuin kadun" on yksi toimivista motoistani. Rohkeus voi olla myös sitä, kun uskaltaa tehdä poikkeuksia harjoitusohjelmaan, keskeyttää väsyneen treenin tai pitää ylimääräisiä lepopäiviä. Se on vaikeaa, mutta kokoajan opetellaan lisää. Olen kiitollinen, että minulla on hyvä valmentaja ohjaamassa näissäkin asioissa.

Pidin toisten helpon viikon edellisen perään. Viime viikko kului erilaista liikuntaa tehdessä. Kävin uimassa, vesijuoksemassa, spinningissä, Balance-tunnilla ja vähän juoksemassa PK:ta. Yritin rentouttaa mieltä ja kehoa. Uinti on vaan niin kivaa, uudessa on haastetta ja se lämmittää. Haluan oppia uimaan oikein kroolia. Ihailen kilpauimareita ja triathlonisteja, jotka menevät lujaa kauniilla tekniikalla.

Huamenna Tampereelle :) Anotaan (lenkki)seuraa?

P.S Tänä aamuna tuli taas yksillä Nike-tossuilla mitta täyteen - pohja alkoi repsottaan :D 

Harjoittelun seurannasta

Rakas harjoituspäiväkirja.. 

Viimeisin kirjoitus oli melko numeropainotteinen. Teen kuukausiseurantaa harjoittelustani. Se kertoo rehellisesti mihin suuntaan mennään, mitä on tullut tehtyä ja kuinka vauhdit kehittyvät niin harjoituksissa kuin kilpailuissakin. Tuon lisäksi täytän päivittäin harjoituspäiväkirjaa. Useasti juoksijat laskevat harjoittelussaan kilometrimäärää, ja hiihtäjät vastaavasti laskevat harjoitustunteja. Miten sitä treenaamistaan kukin mittailee ja arvioi, niin tapoja on monia. Toki minuakin kiinnostavaa kilsat, tunnit ja montako harjoitusta on viikossa. Toista urheilijaa tai kuntoilijaa voi motivoida mahdollisimman suuren treenimäärän kokoaminen. Onhan se totta, että harjoittelu on kivaa - kyllä siitä minäkin tykkään paljon. Ilman harjoituspäiväkirjaa olisi vaikea pysyä perässä, ja todennäköisesti sokeutuisin omalle tekemiselleni. Esimerkiksi tammikuu tuntui juoksumäärällisesti vähemmältä kuukaukaudelta, mutta kun vilkaisi "muistiinpanoja" niin oli kertynyt 437km juoksua. Tällä hetkellä kuitenkin ykkösenä on vauhtien kehittyminen, suorituskyvyn ylläpito ja palautuminen. Mihin oikeastaan tarvitsen 600h treeniä vuodessa jos en kehity? Jos asiaa miettii nyt kilpaurheilijan näkökulmasta, mutta sanoisin että teen asioita joista pidän. Tuo tuntimäärä tekee viikkoa kohden 11,5h koko vuoden ympäri keskiarvolta. Sitten kun huomioi pari sairaspäivää, maratonille valmistautumisen ja niistä palautumiset.. Eikös se ole se hyötysuhde, monta prosenttia tosta määrästä tekee kehittymiselle otollisimmassa tilassa eli palautuneena, tressittömänä, hyvin nukkuneena, oikealla asenteella ja ylipäätänsä tietää mitä tekee ja miksi jne..?

Helppo viikko ja pm-hallit sunnuntaina

Kahden reippaamman treeni viikon päätteeksi olen pitänyt taas helppoa viikkoa. Helppoa PK-juoksua, spinningiä ja uintiakin on mahtunut viikkoon. Tänään meinasin tehdä nopeustreenin, ja huomenna verryttelyä/ PK:ta. Huomaan että olen helpoilla viikoilla uneliaampi ja jopa flegmaattisempi, mutta se ilmeisesti kuuluu palautumiseen. Juoksen sunnuntaina Lahden Ahkeran kansallisissa pm-halleissa 3000m. Josko siellä sitten irtoisi hyvä juoksu kun nyt malttaa, ja saa taas mukavaa lisäbuustia. Kyllä se niin vaan on että "innokkaimmatkin" tarvitsevat sitä potkua välillä lisää.

Treeni-intoa ja hyvää tulevaa penkkiurheilujaksoa! ;)

Tammikuun luvut

Tammikuun tekemiset numeroina.

..Ja ne tehotreenit omanaan :)

Kahden viikon jääkausi

Täällä on ollut viimeiset kaksi viikkoa kovia pakkasia. Meni muutama päivä, kun totuin siihen että lenkille pitää laittaa enempi vaatetta. Sitten tulee kuitenkin hiki ja norsumainen olo, kun on niin paljon vaatetta päällä. Näin käy, jos on yli -15 astetta pakkasta. Varsinkin viime viikolla käytin aktiivisesti juoksumattoa. Ulkona oli yksinkertaisesti liian kylmä aina lauantaihin asti. Juoksumatolla on ihan kiva juosta, jos on musiikkia tai juttukaveri. Toisinaan Fressin "paremmat" juoksumatot ovat varattuja, mutta melko hyvin olen onnistunut pääsemään haluamilleni matoille, ja tekemään
hyviä treenejä. Viime viikkoon mahtui PK-juoksua, punttitreeniä, lihaskuntoa ja perjantaina jäähallilla nopeustreeni uusien piikkareiden kanssa. Keskiviikkona juoksin matolla reippaammin VK-juoksua 3*3km ja verryttelyt päälle. Vetojen lopussa pistin vauhtia n. 4.00min/km ja lopussa hieman alle, ja koitin saada pakkasten kangistamiin jalkoihin hieman tempoa.

Lauantaina juoksin Jyväskylässä 3000m kilpailun hallissa 200m radalla. Aamulenkillä mietin, että mihin menin taas ilmottautumaan. Onneksi pakkanen oli lauhtunut, ja aamuinen juokseminen pihalla tuntui mukavalta. Hurautin ensimmäistä kertaa Jyväskylän Hipposhalliin, ja siellä oli paljon yleisurheilijoita. Ilmeisesti urheilijat hakevat vielä A-luokan tuloksia SM-halleihin. Meininki oli hyvä, mutta hieman erilainen kuin juoksu- ja maratontapahtumissa, joissa on paljon kuntoilijoita mukana. Tein noin 6km alkuverryttelyn pihalla, siihen päälle 5*100m nopeusvetoja, liikkuvuutta, koordinaatioita jne. Alkuverryttelyn pitää olla lyhyelle matkalle erittäin räväkkä, jotta paikat varmasti lämpiävät. Oikeastaan voisi pistää itseään vielä enempi ahtaalle esimerkiksi juoksemalla 150m vetoja. 3000m kilpailusta tuli aika 11.22, johon olen ihan tyytyväinen. Sitä on hyvä lähteä parantamaan kahden viikon päästä Pajulahdessa. Kapasiteettia vielä löytyy:kevyempi harjoitusviikko alle, piikkarit jalkaan ja kannustusta. Nyt tiedän mitä 3000m kilpailu vaatii; kovaa maitohapon sietoa ja irtiottokykyä!! .. melko erilaista kuin maratonit, mutta jos tavoittelee aikaa lähemmäksi kolmeen tuntiin niin kyllä sitä vauhtia saa tulla vaan lisää. "Alimatka" kilpailuissa on myös se hyvä puoli, että treenien kuormitusta on seurattava jatkuvasti näin harjoituskaudellakin sillä kovassa harjoituskuormituksessa tossu ei nouse.

Hyvillä mielin lähdin ajelemaan kotiin Mikkeliin. Minulle nämä ensimmäiset kovat pakkaset ovat jonkinverta rankkoja henkisesti, ja hieman motivaatiota latistavia. Tuntuu että palelee pitkin päivää ja kestää kauemmin että paikat lämpiää harjoituksissa. Silloin ei auta muu kuin suunnata mieli kohti kevään Portugalin matkaa, käydä tekemässä treenejä sisähallissa (Pajulahti), juoksumatolla, uimahallissa ja kuntosalilla. Hyvä treeniseura, talvijuoksut ja hallikisat myös auttavat :) Nyt kun on selvät sävelet ja tavoitteet kevääksi, niin voi loppuun todeta että ei tässä enää mitkään pakkaset haittaa!!

Uudet piikkarit tuomaan potkua askeleeseen kesän 2014 kilpailuihin :)

Tammikuun alkua

Terve vaan!

Kolmen viikon harjoitusrupeama uudella ohjelmalla tuli eilen päätökseen. Nyt aloittelen palauttavaa harjoitusviikkoa. Eilen illalla sohvalla pötkötellessäni tunsin lihaskipua ja aristusta vähän jokapuolella kehoa. Voima- nopeus- ja lihaskuntoharjoituksia on tullut tehtyä ahkerasti. Vaikka kuinka venyttelisi ja kävisi hierojalla, niin uudet liikkeet tuntuvat. Päätin tämän kolmen viikon jakson eilen Pajulahti hallissa tehtyyn vetotreeniin: 10*500m minuutin palautuksella. Vetojen keskivauhti oli 3.40-3.41min/km, eli se voisi olla aika lähellä minun 3000m kisavauhtia. Tai jos ei vielä ihan ole, niin viimeistään ensi kesänä saisi kulkea 3000m radalla 11.00-11.20 hujakoille. Harjoitukseen kuului myös reilu 6km reipas verryttely/PK pihalla sekä muutama nopeusveto. Loppuverryttelynä hölkkäilin hallissa noin kolme kilsaa, kun en jaksanut lähteä hikisillä vaatteilla pihalle. Illalla palauttavana verryttelynä/PK kutonen + venyttelyt. Yleensä juoksen aina kovan treenin pe tai la, ja sitten sunnuntaina pitkän lenkin. Nyt joutui luovimaan, koska vetoharjoitus on erityisen tärkeä ja Pajulahti halliin ei päässyt lauantaina seiväskisojen takia. Olen päässyt tekemään hyviä vetoharjoituksia sisähallissa, osallistuin uudenvuoden juoksuun Mikkelissä, juossut vauhtikestävyysharjoituksia ulkona sekä tehnyt pitkiä lenkkejä (20km +) kerran viikossa. Kelit ovat jatkuneet juoksun kannalta hyvinä, mutta viime viikonloppuna näkyi talven merkkejä ja pakkasta/ lunta on luvattu tästä eteenpäin. Seuraava kilpailu on Mikkelin talvijuoksusarjan 10km tutulla reitillä, mikäli ensi viikonloppuna ei ole yli kymmentä pakkasta.



Mikkelin Uudenvuoden juoksu 31.12 5,6km aikaan 21.56

Joulukuu

Loppuvuosi on mennyt nopeaa, ja viimeisimmästä kirjoituksesta on hetki vierähtänyt aikaa. Tänään on vuoden viimeinen päivä, uudenvuodenaatto. Meinaan osallistua iltasella Mikkelin Uudenvuoden juoksuun 5,6km matkalle. Hieman erilainen tapa viettää uutta vuotta mitä menneinä vuosina. Kelit ovat olleet viime aikoina lauhoja, joten on päässyt treenaamaan ulkona sulalla maalla hyvin. Matolla juokseminen on sen myötä jäänyt vallan vähiin. Kovia vetotreenejä olen puolestaan tehnyt sisähallissa aina mahdollisuuksien mukaan. Aikaisempaan verrattuna kovempivauhtista juoksua ja nopeus- ja voimaharjoittelua on tullut enemmän, joten juuri näissä vetoharjoituksissa ovat ajat parantuneet viimeisen kahden kuukauden aikana. Tänään aamulenkillä oli selkeää, mutta nyt sataa räntää. Jos meininki jatkuu samana, niin se vähän hidastaa illan aikaa. Katsotaan kuinka tässä "alimatkan" mittelössä käy. Urheilurintamalla kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Varasin itselleni harjoitusleirin Portugalin Monte Gordoon ajalle 29.3-12.4. Noin kolme kuukautta talvea, ja sitten pääsee lämpimään. Voi kuinka odotan tätä matkaa :)

Näin vuoden vaihteen tienoilla on tapana ollut miettiä mennyttä vuotta. Vuosi 2013 on mennyt Mikkeliin totutellessa, ihmisiin tutustuessa ja työhön oppiessa. On ollut pääsääntöisesti kivaa, mutta välillä vaikeampia päiviä. Viime talvi oli täällä kylmä ja runsasluminen. Se taittui kuitenkin nopeaa, ja pian oltiin vuoden ensimmäisessä juoksutavoitteessani Tukholman maratonilla. Kesä oli mukavaa aikaa, ja tutustuin enemmän ihmisiin. Aloin tykkäämään enemmän tästä kaupungista, luonnosta ja löysin paikkoja ja tekemistä, joista pidän. Meni kolme kuukautta etten käynyt Tampereella ollenkaan.

Päivä kerrallaan eteenpäin vuotta 2014. Oikeastaan 21.12 jälkeen on ollut vähän valoisampaakin ;)

Hyvää Uutta Vuotta joka tupaan!

P.S Kaikki kaverit, tutut ja muut tänään mukaan juoksemaan Mikkeliin.

Viikko 47

Viikko lähti käyntiin maanantain hiihtolenkillä Rantakylän ensilumenladulla. Latu (1,4km) oli ihan kohtalaisessa kunnossa. Viikonlopun myrsky oli roskannut baanaa, mutta pimeän aikaan viime talvelta varastoitu lumi näytti suurinpiirtein valkoiselta ja ladun muotoiselta. Tuuppasin reilun tunnin verta PK-sykkeillä tasatyöntöä/ perinteistä. Ylävartalon voimatasot olivat sulaneet kesän ja syksyn lenkkipoluille - ei haittaa juuri yhtään. En ole enää hiihtäjä. Toisaalta olen nyt hieman kevyempi, jolloin niin juoksu kuin hiihtokin on helpompaa. Tiistaina oli vuorossa aamulenkin lisäksi juoksumatolla reippaampaa vauhtia, ja siihen päälle voimaharjoitus punteilla. Kun on hidas sytytys, niin täytyy käydä ihan kuumana ennen kuin alkaa nosteleen rautaa;) Keskiviikko ja torstai lähti käyntiin 7-8 km aamulenkillä. Keskiviikkona juoksin 5km verryttelyiden lisäksi kympin VK:ta eli vauhtikestävyyttä, jolloin sykkeet pyörivät aeroobisen ja aneroobisten kynnysten välissä. Tuntui helpolta ja kevyeltä siihen asti kunnes tie meni mustaan jäähän ja pito hävisi lenkkarin alta. Torstai-iltana tempasin lumisateessa reilun kympin, ja siihen päälle kotona kuntopiiriä puoli tuntia kehon omalla painolla. Perjantaina en aamulenkkeillyt, käänsin vaan kylkeä ja jatkoin unia. Viikonloppu alkoi melkein jo perinteen mukaan Kalevankankaan maastoissa. Lauantaina tein aamulla kilpailupäivän aamuverkan eli noin 5km kevyttä PK:ta herättyäni. Sen jälkeen taas puurot napaan, ja suuntasin Mikkelin talvijuoksusarjaan kympin kisaan. On kivaa, kun täällä on vireää juoksutoimintaa talvellakin. Ennen kisaa tein reilun alkuverkan n.4-5km sisältäen 5*100m nopeusvetoja. Sama juttu kuin ennen punttia, lämpösenä pitää olla ennen kuin lähdetään tahkoamaan. Ensimmäinen 5km Rantakylästä Otavaan taittui 20.27. Teki tiukkaa, reitti oli mäkinen ja maitohappoja tuli nousuissa lihaksiin. Alamäkeen koitin vaan rullata rennommin mutta lujaa. Tavoittelin 41.00 alitusta, mutta viimeisen puoliskon ylämäet ottivat koville ja loppuaika oli 41.25. Samalla syntyi uusi reittiennätys - lämmitti mun mieltä. Kiitos Kapalle peesistä, tsempistä ja juoksuseurasta. Kilpailun jälkeen verryttelin muutaman kilsan fyysisesti tönköillä, mutta henkisesti kepeillä jaloilla. Illemmalla palkitsin itseni käymällä elokuvissa katsomassa 3D The Gravity elokuvan. Siinä oli sanomaa, jännitystä ja pisti taas ajattelemaan. Sunnuntai aamuna sitten lumisateessa reilu 20km pitkää PK-lenkkiä ihan ok jaloilla. Ei tunnu niin pimeältä kun on lunta, vaikka se vähän hidastaa juoksuvauhtia ellei ole Icebugit jalassa. Marraskuuta ei ole kuin muutama hassu päivä.

Tämä alkanut viikko on helppo/ palauttava viikko treenien osalta. Helpolla viikolla harjoitukset ovat hieman eri tyyppistä; palauttavaa PK:ta, lihashuoltoa mutta toistakin ääripäätä eli terävöittävää treeniä. Perjantaina on pikkujoulut, jonne aijon osallistua täysin voimin :)  Huomenna menen taas hiihtämään. Eilen illalla kaivoin voitelutelineen, ja laitoin pitkästä aikaa suksia kuntoon. Sain jonkinlaisen suksi inspiraatiokohtauksen kun katselin Suomen Cup:n kisoja telkkarista. Hiihtoaikoina väsyin eniten suksien voiteluun, mutta siitä on ollut hyötyä että osaan tehdä sen itse. En halua olla riippuvainen kenestäkään kun haluan jotain tehdä. Silloin on myös turha valittaa ettei suksi toimi, jos ei osaa itse voidella edes yhtään. Hiihto on hyvä harjoitusmuoto juoksun lisäksi, koska siinä saa tehtyä hyvää peruskestävyystreeniä ilman että tarvii pelätä rasitusvammoja. Odotan, että pääsen testaamaan Urpolan lenkin luistelusuksilla. Kalevankankaalla on tasaisempaa, ja siellä voi hyvin pistellä tasatyöntöä ja näin kehittää keski- ja ylävartaloa.

Nyt kun voi jo melkein sanoa, että talvi on täällä niin alotin tekemään villasukkia joihin tulee paljon värikästä raitaa ja pinkkiä! :D ...sanon SORONOO!  ;)

http://www.youtube.com/watch?v=YLuw9vfROYQ

Hyvää viikkoa!

Kipa

Viikko 46

Tavoitteena nopeampi 

Marraskuun toinen viikko on pitänyt sisällään hyvää perustreeniä; PK-juoksun lisäksi voima- ja nopeusharjoittelua, liikkuvuutta, lihaskuntoa, VK-juoksua, alimatkaharjoittelua radalla, rivakan pitkän lenkin ja spinning tunnin. Tiistain uimiset jäivät melko lyhyeen, mutta altaassa tuli polskittua ehkä 25min ennen poreallasta ja saunomista. Olen lisännyt peruslenkkeihin hieman vauhtia lisää, mutta aamulenkit tulee tehtyä edelleen melko rauhassa alle 130 sykkeillä 5.30 min/km tuntumassa. Juoksukelit ovat olleet vielä vuodenaikaan nähden hyvät - kaatosateilta, rännältä ja liukkailta teiltä on saaanut pääsääntöisesti välttyä, tai sitten en ole vain antanut niiden lannistaa. Tämän sunnuntaiaamun pitkällä lenkillä oli niin kova tuuli, että metsässä kaatuili puita siitä ohi juostessa. Eilen iltapäivällä tein harjoituksen Mikkelin urheilukentällä juuri ennen pimeän tuloa. Verryttelyn suht reipasta vauhtia 4km, jonka jälkeen radalla 20*200m puolen minuutin palautuksella. Juoksu tuntui tosi helpolta, eikä syke ehtinyt 200m pätkän aikana liiemmin nousta vaikka laskin että keskivauhtini tähtäisi ratakympillä ensi kesänä reilusti alle 38min loppuaikaan, ja Kalevan kisoihin päästään A-luokan tuloksella 38.45. Verryttelin kotiin toiset 4km niin hyvillä fiiliksillä, että olisin voinut tempasta toisen samanlaisen treenin putkeen. Minun urheilullinen tavoite vuodelle 2014 on siis nopeuden lisääminen, ja sitä kautta saavutetut ennätykset 10 000m aina maratoniin asti. Henkisesti sitkeä ja fyysisesti kestävä olen ollut enemmän tai vähemmän aina, mutta perusominaisuuksiltaan melko hidas. Nyt kun olen vielä nuori mimmi, haluan kehittyä myös lyhyemmillä matkoilla (maastojuoksu, ratakymppi, puolimaraton). Maratonin kokeminen on ihan omaa luokkaansa, mutta ehdin juosta niitä vaikka seuraavat 15 vuotta ja senkin jälkeen vielä kehittyä ainakin Triathlonissa ;) 

Kokkola Material Week ja lujitemuovipäivät

Keskiviikko aamuna lähdettiin ajamaan Mikkelistä Kokkolan suuntaan lujitemuovipäiville. Asuin kaksi vuotta sitten Kokkolassa diplomityötä tekemässä luonnonkuitukomposiitteihin liittyen, ja kaikkien mutkien jälkeen kävi niin että biokomposiittien parissa teen tutkimustyötä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa. Usein minulta kysytään mitä ovat biokomposiitit, niin kansankielellä ne ovat samaa tavaraa kuin esimerkiksi lasikuituveneet tai hiilikuitusauvat- tai mailat, mutta kuituna on käytetty luonnonkuitua esimerkiksi pellavaa. Pointtina on saada siis "vihreämpiä" komposiittituotteita mailmalle. Kokkolassa kävi selvästi ilmi, että näistä materiaaleista ollaan koko ajan enemmän kiinnostuneita teollisuudessa ja niitä ollaan tutkittu jo pitkään. Tämänkaltaisia asioita miettiessä ja tutkiessa kuluvat minun työpäiväni Patteristonkadulla. 

Kokkolan vierailu oli kaikinpuolin mukava. Näin vanhoja työkavereita, ja tapasin myös uusia ihmisiä. Molempina iltoina osallistuimme tapahtuman järjestäjän tarjoamaan iltatilaisuuteen, missä oli tarjolla hyvää ruokaa ja juomaa. Ehdin myös käydä juoksemassa mun vanhoilla suosikkireiteillä Roskarukalla ja Santahakassa. Kotimatkalla nukahdin autoon, tuli kuitenkin oltua menossa aamusta iltaan. Mikkelissä ehtii aina levätä, mutta Kokkolassa ei :)

Useasti lauantain kovatehoisempi harjoitus/tai kilpailu ja sunnuntain pitkä lenkki rytmittävät mukavasti minun viikonloppuja. Sitten saa tietenkin nukkua päiväunet, kun siihen on mahdollisuus. Ja tehdä hyvää ruokaa. Vielä muutama vuosi sitten tälläinen oleilu ja hengailu oli minulle täysin vierasta, tai kun tarkemmin mietin niin on ollut aika harvinaista aina ennen Mikkeliin muuttoa. Kolmas tavoite, vikkelien jalkojen ja vihreiden muovikippojen lisäksi, on keksiä vielä jotain mielekkäämpää tekemistä vapaa-ajalle (töiden ja treenien ulkopuolelle).

Reipasta alkavaa viikkoa!

Manse viikonloppu ja marraskuun treenibiisejä

Vietin mukavan viikonlopun Tampereen suunnalla. Kolmen kuukauden jälkeen oli hyvä syy lähteä ajelemaan hämeeseen, koska tälle viikonlopulle osui 15km testijuoksu, ystäväpariskunnan tuparit ja isänpäivä. Lähdin perjantaina ajoissa liikenteeseen, ja matka taittui vesisateessa. Olin aamulla käynyt uimassa 45min, ja tarkoitus oli tehdä kevyt PK-juoksu/ verryttely perille päästyä seuraavan päivän testijuoksua varten. Se jäi kuitenkin tekemättä, koska matkanteko venyi ja tuntui että oudokseltaan harmaassa kelissä ajaminen vei minusta puhdin pois. Perille päästyäni kävin kauppakeskus Elossa hakemassa 50€ lahjakortille pientä vastinetta, ja reilun iltapalan jälkeen olin valmista kauraa nukkumaan.
Lauantai aamunna tein 5-6km aamulenkin, ja söin kaurapuuroa aivan kuin kisa-aamuisin. Ei ole olemassa kisoja tai kovia harjoituksia ilman aamulenkkiä, sillä se herättelee ja valmistelee kroppaa mukavasti kovempaan suoritukseen. Testijuoksu 15km matkalla parani huhtikuusta 4min 45sek, vaikka syke oli samaa luokkaa (huhtikuussa keskisyke 174, nyt 175). Lähdin liikkeelle rennosti, ja kiristelin vauhtia joka 5km jälkeen. Juoksu tuntui hyvältä, suht helpolta ja taisin olla aika hyvin palautunut. Tämän hetken kunnolla 15km taittui ajassa 62.16, mikä tekee keskivauhdiksi 4.09 min/km. Sunnuntai aamuna juostiin Johannan kanssa 10km PK-ta Hakkarin maastoissa, missä pidetään SM-maastot ensi vuoden toukokuussa.

Hippasille..

Tapasin viikonlopun aikana minulle tärkeitä ystäviä, kavereita, veljeä ja vanhempia. Lauantai iltana tuli ulkoulutettua korkkareita myöhemmin. Sunnuntaina vietettiin iskänpäivää, ja käytiin veljen kanssa kotona. Minulla on mailman paras iskä. Vanhempien luona oli tietenkin hyvää ruokaa, ja pullakahvit juotiin. Niitä piti sitten sulatella päiväunien kanssa. Tarkoituksemme oli vielä mennä elokuviin ennen kuin lähtisin ajamaan Mikkeliin. Kävi niin, että autostani pamahti ikkunalasin nostaja rikki. Elokuva vaihtui lasinkorjaukseen Jeesus teipillä ja muovipussilla, ja siinä sitä sitten kaasuteltiin kotiin Mikkeliin. Vielä tänäänkin on humissut ja pärissyt korvissa. Tämä viikko on alkanut vuoristoradassa - olen iloinen mukavasta viikonlopusta ja ihmisistä, mutta ikkunan korjaus tuli yllättäen kalliimmaksi mitä olisin osannut odottaa. Aamulla oli V-käyrä huipussaan, ja tunsin itseni käveleväksi räjähdysvaaraksi. Tampereen vierailu sai taas miettimään kuinka paljon tärkeät ihmiset rikastuttavat tätä olemista. Minun työni on nyt Mikkelissä, ja täällä on kivaa juosta ja treenata. Silti tuntuu haikealta kun miettii miten kivaa oli pitkästä aikaa olla siellä omien joukossa, niiden ihmisten kanssa jotka olleet jo pitkään osa minun elämääni. Nämä ovat varmaankin aika inhimillisiä tuntemuksia kivan viikonlopun jälkeen kun tipahtaa takaisin arkeen. Siispä eteenpäin vaan! :)

..kotimatka taittui näin.

Matka jatkuu keskiviikko aamupäivällä kohti Kokkolaa. Siellä järjestetään Kokkola Material Week ja jokavuotiset lujitemuovipäivät. Lenkkitossut ja juoksutrikoot lähtevät mukaan - meinaan käydä fiilistelemässä hieman vanhoja lenkkimaastoja ;)

Juoksukipaleita 
- matolle, maantielle, maastoon, radalle, aamulenkille...ei jätä kylmäksi!

Kat Deluna – Run The Show (featuring Busta Rhymes) - New Album Version
Skillet – Madness In Me
Skillet – Not Gonna Die
Skillet – Sick Of It
Skillet – Rise
Lady Gaga – Do What U Want
Aura Dione – Friends
David Guetta – Memories - feat. Kid Cudi
Pitbull – Hey Baby (Drop It To The Floor)
50 Cent – Ayo Technology
Timbaland – Morning After Dark (Featuring Nelly Furtado & SoShy)
Alex C feat. Yass vs. Ski – L'amour toujours - Radio Version
Eminem – Berzerk
Spekti – Juomalaulu
Raaka-Aine – Odota
Doom Unit – Killing Time
Osmo Ikonen – Running Till The Rainbow Ends
Sadetanssi – Enimmäkseen ulkopuolinen
Papa Roach – Hollywood Whore
Sum 41 – Still Waiting
Crossfade – Cold
P.O.D. – Youth Of The Nation
Limp Bizkit – Rollin' (Air Raid Vehicle)
Disturbed – Asylum
Disturbed – Inside The Fire
Disturbed – Indestructible


P.S Ei anneta marraskuulle periksi!

:)

Ulkona on harmaata - sataa joko räntää tai vettä. Se on marraskuu nyt, sillä töistä lähtiessä on jo pimeetä. Onneksi Mikkelin Fressillä pyörii juoksumatto, ja kun on vielä oikein isot ja tukevat kuulokkeet yhdistettynä Lumian Spotifyyn niin ne pysyy paikoillaan vaikka säätäisi hitusen lisää vauhtia perusjuoksuun. Ei pidä kuitenkaan kuunnella liian raskasta musiikkia, ettei jää moodi päälle. Reippaan 45min mattoverryttelyn  kylkeen tein keskivartalolle ja jaloille hieman punttitreeniä, hyppelyitä ja liikkuvuutta. Minulla oli niin hyvä fiilis treenin ja saunan päälle, että kävin hakemassa Stadiumilta parit Niken juoksukengät lisää. Toisilla juoksen matolla talven, ja toisiin peruslenkkareihin tulee melko nopeaa kilsat täyteen. Jos juoksee vuodessa lähemmäksi 5000km, niin se tarkoittaa sitä että kuluu vuodessa viidet lenkkarit. Säästän siinä mukavasti, kun ostan hyväksi todetut tossut n.60-70% alennuksella. Tiistaina räjähtelin Urpolan ylämäissä lenkin lomassa, ja eilen nollasin Kalevankankaalla hieman reippaammassa vauhdissa. Tänään tuli käytä aamulenkillä, ja jatkoin iltapäivällä juoksumatolla sekä pientä lihaskuntoa tehden. Huomenna matkaan Lahden kautta Tampereen suunnalle. Ohjelmassa on mm. 15km testijuoksu, tuparijuhlat ja isänpäivänviettoa.  On ollut välillä kova ikävä ystäviä, kavereita ja ihmisiä sieltä suunnalta.Nyt äkkiä pää tyynyyn, niin tulee huominen nopeampaa. 

Kivaa viikonloppua!

Lokakuu 2013

Juoksijoille on tyypillistä, että kilpailukauden jälkeen pidetään noin 2-4 viikkoa ns. ylimenokautta. Omalla kohdallani tämä siirtymä kilpailukaudesta ensimmäiseen peruskuntokauteen on ajottunut juuri viimeisen maratonin jälkeiseen aikaan. Ylimenokaudella on oleellista antaa mielen levätä ja harrastaa liikuntaa ilman harjoitusohjelmaa tai levätä kokonaan. Ensimmäisellä viikolla lepäsin pari päivää, ja sen jälkeen siirryin harrastamaan muita lajeja; uinti, pyöräily, sauvakävely, ryhmäliikunta ja lihashuolto. Nyt olen jo hieman juoksennellut, ja se tuntuu kevyeltä. Viikko ennen maratonia syntyi lapaset, ja viikko jälkeen säärystimet. Nyt on tulossa pipo! En muistanut enää kuinka siistiä on keinua maaston mukaan fillarin selässä. Parasta on se kun lähtee, ja unohtaa ajankulun metsässä. Aktiivinen elämä pitää minut virkeänä, enkä olisi minä jos makoilisin illat sohvalla. Tämä on ollut poikkeuksellinen maratonista toipuminen, sillä mieleni on edelleen hyvä eikä sitä normaalia tyhjyyden tunnetta/ masennusta tullut.

Olen miettinyt mennyttä kautta, ja suunnitellut tulevaa. Mikä meni hyvin, mitä kehitettävää jäi, mitkä ovat tulevat tavoitteet kaudelle 2014? Olen pohtinut aikatavoitteita, tehnyt pientä budjettia ja vähintäänkin haaveillut myös harjoitusleiristä lopputalvesta/ keväällä Portugalissa. Jos innokkaita juoksijoita löytyy mukaan, niin minuun saa ottaa yhteyttä. Yhtä tärkeää kilpailullisten tavotteiden lisäksi on edelleen säilyttää tekemisen mielekkyys, into ja hauskuus.

Ainiin, sain palautetta että pitäisi kirjoittaa blogiin välillä jotain muuta kuin urheilua. Jos alotan sillä, että kerron mitkä kymmenen asiaa ovat minulle tärkeitä/ saavat hyvälle tuulelle (eivät ole järjestyksessä).

1. Aurinko
- Kaikki vuodenajat ovat kauniita kun paistaa aurinko.
2. Aamut
- Olen aamuihminen. Herään melkein aina pirteänä, ja nousenkin samantien. Useasti lähden myös lenkille. En jaksa teeskennellä nukkuvaa, jos ei väsytä.
3. Musiikki
- Kuuntelen musiikkia kaikenaikaa (autossa, pyörän selässä, treenatessa, kaupassa jne.)
4. Päiväunet
- Mikään ei voita viikonlopun kiireettömiä päiväunia
5. Juokseminen
- Yksin, kaksin ja porukassa. Asfaltilla, maastossa, metsässä. On aivan sama, kunhan saan toteuttaa tätä harrastusta ja kilpailla terveenä.
6. Ystävät, kaverit ja hyvät tyypit
- Ilman toisia ihmisiä olisi tylsää. Välillä on aikoja, kun ne niitä on lähettyvillä vähemmän. Toisaalta laatu korvaa määrän :)
7. Keskustelu 
- Tykkään puhua, kuunnella, pohtia, analysoida, nähdä asioissa hyvät ja huonot puolet. Se on se vuorovaikutus.

8. Uuden kokeilu/ innostuminen
- Impulsiiviselle luonteelleni on tavainomaista innostua ja kokeilla, eikä tämä rajoitu pelkästään urheiluun. Saatan myös toteuttaa päähänpistoni paljoakaan miettimättä, ja todeta ettei toimi tai ei huvitakaan mutta silloin on kokeiltu.
9. Hyvä ruoka
- Kun treenaa paljon, niin myös ruoka saa maistua ja viedä nälän pois.
10. Olla sujut itsensä kanssa
- Olisi vaikeaa olla onnellinen, jos olisi kaikenaikaa riittämötän olo. En ole elämänhallinnan mestari tai jokahetki tyytyväinen kaikkeen, mutta pääsääntöisesti mulla on jokapäivä hauskaakin ja teen asioita vähintäänkin suurella intohimolla :D
11. Elokuvat 
- Vuokrattuina, telkkarista tai elokuvissa käynti. Hyvä elokuva saa unohtamaan kaiken muun ja pistää miettimään- hyvässä tai pahassa.
12. Sauna

Taidan jatkaa tätä listaa, kun jokin tulee mieleen. Täältä löytää keinot pahan päivän varalle- olkaa hyvä! ;)

Vantaan maraton 2013

Kuukausi takaperin sain kokea ensimmäistä kertaa maratonin kurjemman puolen, kun jouduin keskeyttämään SM-maratonin vatsavaivojen vuoksi. Hetken aikaa se tuntui omassa päässäni epäonnistumiselta, ja siltä kuin kova työ olisi mennyt hukkaan. Meni viikko tai kaksi, niin olin taas fyysisesti ja pääkopallisesti sama nainen kuin aikaisemmin. Kelit muuttuivat viileämmiksi samaan aikaan kuin käynnistelin taas kovempaa harjoittelurupeamaa Vantaan maratonia varten. Vasemman jalan akillesjänne kipeytyi hieman, ja ehdin jo huolestua. Vietin kolme päivää juoksematta, ja otin kaikki viisaat neuvot vammojen hoidosta vastaan. Sen viikonlopun olin miltein kokopäiväinen jalkojen hoitaja - tuli seisoskeltua kylmässä järvivedessä, hierottua, venyteltyä, rullailtua ja leikittyä kinesioteippausten kanssa. Kävin kerran uimassa, ja sitten useamman kerran uudestaan. Vaihtelua on löytää jokin uusi laji, johon voi hieman hullaantua, opetella tekniikkaa ja ennenkaikkea käyttää palauttavana/ korvaavana harjoitteluna. Akillesjänne parantui ja pääsin jatkamaan juoksemista. Kävin Pieksämäellä juoksemassa 6.10 Osmon Superhölkässä 1/4 maratonin aikaan 43.14, jonka jälkeen taas kevenneltiin Vantaan maratonille 13.10. Viimeisen viikon aikana juoksin hieman enemmän mitä normaalisti viimeisellä viikolla ennen maratonia. Ei huono vaihtoehto, jää se turha vouhottaminen vähemmälle.

Mitä miettii kun juoksee maratonia? 

Eilinen lähtölaukaus pamahti klo 11, ja sitten taas mentiin. Kun lähtö on tapahtunut, niin se on ikäänkuin yksi helpotus, koska silloin pääsee jännittämisestä eroon. Alkuhan tuntuu aina hyvältä, ja ensimmäiset kilometrit tuppaa mennä joka kerta hieman rivakammin mitä tavoitevauhti on. Eilen maltoin mieleni, ja ensimmäinen neljännes meni tosi helposti tavoitevauhtia eli 4.30 min/km. Keli oli sopivan viileä, eikä minun tarvinnut paljoakaan juoda tai ottaa geelejä. Reitillä puhalsi paikoin vastatuuli, ja se entisestään peitti hikoilua. Kolmeenkymppiin asti juoksu taittui hyvällä rytmillä ja rennosti. Tiesin olevani naisten sarjassa toisena, ja juoksemassa kohti omaa tavoiteaikaani. Kaveri vieressä huikkasi, että pidetään sama tahti viimeisellä kierroksella. Kun kysytään, että mitä miettii maratonia juostessa, niin minä  vastaisin että keskityn juoksemaan tavoitevauhtia mahdollisimman rennosti ja taloudellisesti. Se on tietenkin aina plussaa, kun väsyneitä selkiä tulee vastaan ja jos pääsee kokemaan ohittamisen riemua. Minua ainakin ärsyttää joka kerta, jos lopussa joku menee ohi. Maratonilla viimeinen kymppi on sellaista puskemista, jossa otetaan loput mehut irti. Vauhti hieman hiipui, mutta maaliviiva ylittyi ajassa 3.11.39. Jalkoihin sattui, mutta päällimmäisenä tunsin suurta helpotusta ja onnistumisen tunnetta. Nämä ovat niitä antoisia hetkiä, minkä takia on intoa harjoitella päivästä toiseen ja haastaa itsensä. Se riittää johonkin asti, että on intoa juosta. Kiitokset lähtee minun asiantuntevalle valmentajalle, mukavalle juoksuseuralle ja kätevälle hierojalle!! :)

Teippi ei tahtonut pysyä mukana.

SM-Maraton 2013 ja Plan B

Viime lauantaina juostiin Jyväskylässä Finlandia maratonin yhteydessä SM-maraton. Olin lähtöviivalla itsevarma, niinkuin kuuluukin olla aina kisaamaan lähtiessä. Valmistautuminen oli sujunut hyvin, olinhan tehnyt ennätyksiä lyhyemmillä matkoilla koko kesän ja kahden viikon viimeistelyjakso oli sujunut kivasti. Viimeisillä lenkeillä oli meno sen tuntuista, että kun kiihdytin nopeusvetoa ylämäkeen, tuntui kuin olisin lasketellut loivaan alamäkeen. Kilpailussa juoksin aikatavoitteen mukaisesti ensimmäisen puolikkaan 1.34.30. Keli oli upea, ihmiset kannustivat reitin varrella ja juuri minua varten oli lähtenyt mukaan huolto-ja kannustusjoukkoja. Puitteet hyvälle juoksulle oli paremmat kuin koskaan. Puolen välin jälkeen n.23-24km kohdalla erään juottopisteen jälkeen jysähti pistos/ kramppi vatsaan. Ajattelin, että tämä menee vielä ohi. Keli oli kuuma, ja minun oli pakko saada juotavaa edes hieman kurkusta alas joka juotossa. Vauhti alkoi hiipua, eikä pistos hellittänyt. Olin etukäteen suunnitellut, että juuri 15-18km ennen maalia saa alkaa laittamaan itseään likoon oikein toden teolla. Jaloissa oli voimia, tunsin pientä nestehukkaa (kuuluu asiaan), mutta vatsaan vaan sattui. 30km kohdalla olin vielä jossain aikataulussa - mutta vaikka kuinka yritin niin juoksemisesta ei tahtonut tulla mitään. Jatkoin vielä 5km, ja sen jälkeen minun ratkaisuni oli jättää juoksu kesken. Jos en pysty täysipainoiseen juoksuun, niin minulle ei riitä SM-kilpailussa kipeellä vatsalla juostu sinnepäin aika. Nappasin numerolapun irti, ja olin lakannut hikoilemasta, varmaan hieman kalpea ja jalat tuntuivat kankeilta. Oli sellanen tyhmä, pettynyt ja tyhjä olo kävellä suihkuun.

Aina urheilussa ei kaikki mene niinkuin suunnittelee. Minä selvisin lauantaista kohtalaisen hyvin, koska sille päivälle oli sovittuna ohjelmaa. Ja kun on kivoja ihmisiä ja mukavaa tekemistä, on ikäänkuin pakko skarpata. Tietenkin heti ensimmäisenä mietin, että lähden vielä yrittämään maratonin ennätystä myöhemmin syksyllä. Kun on uutta suunnitelmaa, niin sen avulla pääsee jo hyvin PITKÄLLE. Se auttaa paljon, kun on ihmisiä joille voi asiasta vähän jauhaa :) Vaikka kuinka väänsin ja käänsin, niin ei se harmitus kuitenkaan heti hetkessä mennyt. Sunnuntaina mua väsytti ja otti pattiin; nukuin ja olin sisällä omissa ajatuksissani koko päivän vaikka ulkona oli ihana keli. VIRHE. Maanantaina lähdin työmatkalle Belgiaan, ja se toi mukavasti muuta ajateltavaa. Ihastuin vallan Leuvenin kaupunkiin, enkä olisi halunnut lähteä kotimatkalle niin pian. Päivä toisen jälkeen on harmittanut vähemmän, jalkoja ei enää särje, olen päässyt lenkkeilemään ja suunnitelma B Vantaan maratonista 2013 vaikuttaa hyvältä. Joku sanoi joskus, että onnellisuus on sitä kun ei koko aikaa vituta, niin kyllä se näin on ainakin tällä viikolla mennyt. Kokonaisuudessaan viimeinen viikko on pitänyt sisällään paljon mukavia asioita, joita ei kannata peitota yhdellä pieleen menneellä juoksulla.

Tästä jotain opittavaa:

- Harrastuksen pitää etupäässä antaa mielihyvää ja vahvistaa eikä masentaa. Kuitenkin pieni "ravistelu" tekee joskus hyvää 
- Kun ottaa hieman rennommin asiat, niin lopputulos voi olla parempi -> vatsa ei tykkää liiasta jännittämisestä?
-  Vuoden 2013 aikana Suomen rajojen sisällä on arviolta 500 marartontapahtumaa, maantiejuoksua, ratajuoksua, hölkkää tms. - jos yksi menee pieleen niin tulee seuraava tai sitten voi lähteä ulkomaillekin kisaamaan :)
- Juokseminen tuntuu erityisen hyvältä muutaman päivän tauon jälkeen, eikä ollut käynnistysvaikeuksia

Tästä mennään taas eteenpäin ja kasvetaan juoksijana ja ihmisenä! :)

Palautteluviikkojen fiiliksiä

Palauttava harjoitteluviikko ja maratonviikko ovat kuluneet nopeasti. Viime viikon alussa olo tuntui vetelältä, ja normaali pirteys/ energisyys oli kadoksissa. Olin tulossa jo kipeäksi, mutta enpäs tullutkaan ;) Join äitin tekemää mehua, ja terävöitin oloani Urpolassa. Lääke vaan niin moneen vaivaan. Sanotaan, että elimistö palautuu juuri silloin kun väsyttää. Muistan syksyn lukioajoilta, kun olin aloitellut tavoitteellisempaa hiihtoharjoittelua (17v.). Sain sillon usein helpon viikon alussa pienen flunssan, joka meni samanlailla ohi. Voisiko olla niin että flunssa iskee herkemmin kun olo on flegmaattinen ja ryhditön? Monesti kun meinaan tulla kipeäksi, niin tukkoisuus menee ohi kun päätän että kipeäksi en ainakaan tule. Lepopäivän jälkeinen lenkki on minun kohdallani enemmän sellaista lönköttelyä, joka pitää suorittaa että pystyy seuraavana päivänä oikeasti treenaan tai juoksu tuntuisi normaalilta.

Loppuviikkoa kohden olo selvästi terävöityi. Askel tuntuu kevyeltä, ja sykkeet ovat alhaalla juostessa. Lauantain kilpailuvauhtinen lenkki tuntui helpolta. Olen panostanut lihashuoltoon ja riittävään syömiseen/ juomiseen. Olen koittanut syödä tasaisin välein niinkuin normaalistikin, mutta hieman enemmän hiilihydraattipitoista ruokaa. Olo on parempi eikä väsytä jatkuvasti, jos syö pieniä annoksia tasaisesti välttäen ähkyä näin matatonviikollakin. Harjoittelu on kevyempää, jolloin neste-ja hiilarivarastot täyttyvät itsestään. Pari päivää ennen maratonia olen tehnyt nestetankkauksen, jolloin juodaan n.1,5 litraa urheilujuomaa sekä suolaa.

Nyt vaan odotetaan, maltetaan ja odotetaan :) Tämän fiiliksen pidän lauantaihin, niin ei jää pääkopasta kiinni.

Tavataan Jyväskylässä!

Viikko 36: 

Ma: Lepo. Kevyt hieronta 1h
Ti: PK-juoksua 70min 12km helppoa vauhtia, avg 122
Ke: Aamulenkki/ verryttely 30min 5km PK-juoksua Ip. PK-juoksua Urpolassa 6km + liikkuvuus, koordinaatiot + nopeusharjoitus radalla 2*5*100m/ kävelypalautus/ 3min + verryttely 2,5km PK
To: PK-juoksua 10km helppoa vauhtia
Pe: Aamulenkki PK-juoksua 8km 45min Ip. PK-juoksua 5km + liikkuvuus, koordinaatiot ja kevyt nopeusharjoitus hiekalla + verr. 1km
La: Aamulenkki/ verryttely 5km PK-juoksua Ip. VK-juoksua 8km 4.30min/km (maratonin tavoitevauhtia rennosti maantiellä) + verryttelyt 3+2,5 km PK
Su: PK-juoksua 10km Kalevankankaalla 55min, iltapäivällä hieronta 1h

Viikko yht. 8h, 80km 

Viikko 37: 

Ma: Lepo
Ti: Aamulenkki 5,5km PK Ip. PK-juoksua 8,5km sis. nopeus 6*100m rennosti. Helppoa menoa.
Ke: PK-juoksua 11km Kalevankangas maastossa. Hyvä meininki :) 
To: Kevyt PK-lenkki
Pe: Vielä kevyempi PK-lenkki
La: SM-maraton Jyväskylä klo 12.30
Su: Lepo

Tervehdys Tuksun kilometritehtaalta

Seuraavat kaksi viikkoa annetaan kunnon nousta ja elimistön palautua. Lenkit lyhenevät, ja vauhdit hiljenevät. Aikomukseni on seurailla leposykettä aamuisin nyt tämän seuraavan kahden viikon aikana, ja katsoa reagoiko se mitenkään kevyempään harjoitteluun. Kesän harjoituskausi on ollut hyvä; intoa on riittänyt, juoksuseura on ollut huippua ja kilpailuissa onnistumiset ovat tuoneet mukavasti itsevarmuutta lisää. Olen tämän kesän aikana oppinut paljon harjoittelustani, ja tuntuu että muutkin asiat harjoittelun ympärillä (ruokavalio, lihashuolto, palautuminen) ovat olleet merkittävämmässä roolissa kuin aikaisemmin- hyvällä tavalla, juoksemista tukien :)

Tässä muutama havainto/ perustelu tekemisilleni kesälle 2013:

-  Helppovauhtinen juoksu PK-sykkeillä palauttaa paremmin kuin täyslepo
- Aamulenkkien jälkeen on ärsyttävän pirteä ja hyväntuulinen sekä skarpimpi illan harjoituksessa
- Kaverin kanssa juokseminen on ainakin yhtä kivaa kuin yksin juokseminen tai kilpailuissa onnistuminen
-  Olen alkanut tykkäämään myös nopeusharjoituksista, juoksemisesta ilman musiikkia ja juoksemiseta ilman syke-tai kellokontrollia.
- Järvessä kahlaaminen/ uiminen palauttaa lihaksia. Venyttelyä on myös syytä tehdä, ja mahdollisimman paljon kaikkea mikä parantaa liikkuvuutta navan ja varpaiden välillä.

- Pitää kuunnella itseään- kun kulkee niin saakin kulkea, mutta jos meinaa nukahtaa lenkillä niin voi ihan yhtä hyvin palata kotiin. Yleensähän lenkit ovat olleet nousujohteisia loppua kohden.
- Kaikki negatiiviset ajatukset, stressi ja turha henkinen ja/tai fyysinen takakireys ovat asioita, joita kannattaa yrittää välttää viimeiseen asti. On kuitenkin inhimillistä tuntea itsenä välillä "Sanna-Raipe Helmiseksi", jos siihen on painava syy :D 

Yhteenvetona matka kesän toiselle maratonille on ollut tähän asti huikea kokemus, ja se on antanut minulle paljon. Toivon kuntoni terävöittyvän palautumisen myötä vielä siten, että Jyväskylässä naisten maratonin A-luokan tulos 3.12 rikkoutuu :)

Viikko 34: 

Ma: PK-juoksua 10km + lihakunto, liikkuvuus 45min
Ti: Aamulenkki PK-juoksua 35min 6km Ip. PK-juoksua 18km 1h40min Kalevankangas maastoissa
Ke: Aamulenkki PK-juoksua 45min 8km Ip. PK-juoksua Urpolan maastoissa 8km + kentällä nopeusvedot 6*150m/ kävälypalautus + loppuverkka PK 1,5km 
To: Aamulenkki 30min + liikkuvuus 15min  Ip. PK-juoksua Urpolan maatoissa 1h 10km 
Pe: Aamulenkki 30min 5km PK Ip. VK-juoksua 15km 4.30-4.35 min/km vauhtia + verkat 1+1km 
La: PK-pitkä lenkki 29km Kalevankangas maastossa keskiyke 140, n.5.30min/km vauhtia 2h 45min 
Su: Rullaluistelua 1h PK korvaava harjoitus. keskisyke 115 + venyttelyä, liikkuvuus

Viikko 35: 

Ma: PK-juokua 55min 10km Kalevankangas 
Ti: Aamulenkki 6km 35min PK/verryttelyä Ip. Juoksua yht. 10km sis. 10*100m nopeus eri maastonkohtiin Kalevankangas 
Ke: Aamulenkki 5km 30min PK/verryttelyjuoksua Ip. Juoksutesti Pajulahti: 6*1000m (5.30,5.00, 4.40, 4.20, 4.00, 3.37) + 2*2000m/ pal.2min 4.20min/km) + verryttelyjuoksut 2+3km PK. 
To: Rauhallista PK-juoksua 14km 80min Urpolassa 
Pe: Aamulenkki 5km PK 30min Ip. PK-juoksua 11km Kalevankangas n.1h 
La: Viimeistelyharjoitus: PK-juoksua 15km maastossa n.5.00min/km rennosti + 11km VK-juoksua 4.30-4.35min/km + PK 2km. Onnistunut harjoitus aeroobisen kynnyksen molemmin puolin mentiin. Lopetin pulahtamalla järveen ja hukkasin juomapullon :) 
Su: PK-juoksua Urpolassa n.1h 10km

Elokuun kilpailuja

Kilpailuista vauhtia 

Elo-juoksu 10.8 Ylöjärvi

Elokuu on paremmalla puolella, ja juoksemisen suhteen kilpailukausi käy kuumimmillaan! Olin viikko sitten Ylöjärvellä järjestetyssä Elo-juoksussa 11,8km kilpailussa. Loppuaikani oli 48.48, mikä tekee keskivauhdiksi 4.08 min/km. Reitti oli nopea ja asfalttipäällysteinen. Tuntemus juoksuun oli erittäin hyvä kahden kovemman harjoitteluviikon päälle. Erityisen miellyttävää oli myös, että kannustusjoukkoja oli paikalla. Kiitos!

Tänä viikonloppuna olin Keuruulla mukana ensimmäisessä 10 000m ratakilpailussa. Hieman mietitytti etukäteen tämä kilpailu, koska matka on rankka juosta radalla kiertäen samaa kierrosta 25 kertaa. Olen tehnyt radalla 1-2km vetoja, ja kun vauhti hipoo 4min/km, niin se tuntuu jo kovalta. Asetin tavoitteeksi kilpailuun 40-41min, ja olen tyytyväinen saavuttamaani 41.00.36 loppuaikaan. Kilometrit taittuivat tasaisesti (4.06 min/km), ja koitin pitää mielessä valmentan ohjeen: ensimmäiset 6km ei pitäisi mennä alle 4.00min/km vauhtia, mutta sen jälkeen voi pistää kaikki peliin. Tämä oli etenkin hyvä harjoitus maratonia ajatellen, koska pitää pystyä juoksemaan omalla tasaisella vauhdilla. Kaikenkaikkiaan oli onnistunut kilpailureissu Keski-Suomeen, ja oli mukava tavata uusia juoksija - tuttuja. On aina kivaa päästä vaahtoamaan juoksujuttuja/kokemuksia samanhenkisille ihmisille! :)

Urpola-kuuri

Valmistautuminen tulevaan jatkuu edelleen kahden kovemman treeniviikon merkeissä, ja sen jälkeen palautumista/ herkistelyä kaksi viikkoa. Nyt kun vauhtia on saatu kilpailuista, niin voimaa voi hakea mäkisistä juoksumaastoista. Työpaikkani läheisyydestä löytyy Urpolan lenkkimaastot (talvella myös hiihtoladut), ja nyt olen lähtenyt useasti suoraan töiden jälkeen sinne juoksemaan. 5km ja 10km reiteiltä löytyy korkeuseroja ja haastetta, ja tuo mukavasti vaihtelua kun lähtee välillä liikkeelle muualta kuin kotiovelta. Pointtina on siis juosta maastossa paljon, jonka jälkeen asfaltilla juokseminen tuntuu helpolta.

Viikko 31: 

Ma: Aamulenkki 8km juoksua PK 45min Ip. Juoksua 10km PK 55min

Ti: Aamulenkki 7km 39min juoksua + liikkuvuusharjoituksia Ip. Juoksua 14km PK 75min

Ke: PK-juoksua 12km sateessa 65min

To: Aamulenkki 9km juoksua 50min PK Ip. Reipasta PK-juoksua 10km 51min, 10*100m nopeusvedot ylä- ja alamäkeen yht.13km

Pe: PK-juoksua 11,5km Urpola 65min

La: Juoksuharjoitus radalla: (3km 4.11min/km) + (2km 4.10min/km) + (1km 3.57min/km) + (2*500m 3.50min/km - vauhtia)/ pal.2min + reipasta juoksua 6km (4.50-5.00min/km) alkuun + 4km PK loppuun.

Su: PK-pitkä lenkki 29km, keskisyke 144 ja keskivauhti 5:17 min/km

Viikko 32: 

Ma: PK-juoksua 7km 40min palauttavaa + lihaskunto, liikkuvuus 45min

Ti: Aamulenkki 9km juoksua 50min PK Ip. Mäkijuoksuharjoitus PK-juoksua 6km + 10*1-1,5min vahvalla askeleella tornimäen nousuun/ kävelypalautus + PK-juoksua 6km. Nousujohteinen hyvä harjoitus!

Ke: PK-juoksua 15km rauhassa Urpolan maastoissa 85min

To: Aamulenkki juoksua 6,5km Urpolassa + uintia järvessä Ip. Nopeusharjoitus 10*100m loivaan ylä-ja alamäkeen/ kävely palautus + reipasta PK-juoksua 7+4km

Pe: PK-juoksua 9km Kalevankangas 53min

La: Aamulenkki 6km PK-juoksua kilpailupäivän aamuverryttely- tuntui helpolta! Kilpailu 11,8km 48.48 Elo-juoksua keskivauhti 4.08min/km, keskisyke 177 + verryttelyt 5km PK + 5*100m nopeus +3km kilpailun jälkeen

Su: PK-juoksua 1h 45min 18km helppoa juoksua, maastossa aamutuimaan

Viikko 33: 

Ma: PK-juoksua/ verr. 5,5km 30min + lihaskunto, liikkuvuus n. 45min 

Ti: Aamulenkki 36min 6km Ip. PK-juoksua 9km 53min Jarkon ja Nikon kanssa Kalevankangas + hieronta 1h jaloille 

Ke: PK-juoksua 12km Urpolan maastossa. Märkää oli metsässä, mutta ei satanut. 

To: Aamulenkki 7km PK-juoksua helppoa.. Ip. Reipasta PK-juoksua Urpolan maastoissa 8km + nopeustreeni radalla 6*150m/ kävelypalautus + PK-juoksua/verryttely 3km

Pe: Aamulenkki 7km PK Ip. Kevyttä PK-juoksua 9km 53min Kalevankangas Jarkon kanssa 

La: Kilpailupäivän aamulenkki 5km verr./PK Ip. Kilpailu 10 000m radalla 41.00.36 uusi ennätys! keskivauhti 4.06min/km (tasainen vauhti!) keskisyke 178. + alkuverryttely juoksua 3km + nopeus 5*100m radalla, liikkuvuus, hölkkäilyä.. + loppuverkka 3km PK maastossa

Viikko 31

Moro nääs!

Heinäkuu on nyt taputeltu, ja elokuu jo menossa kovaa vauhtia. SM-maratonille tähtäävää harjoittelua on Tukholman jälkeen kasassa noin 6 viikkoa, josta kaksi ensimmäistä hieman totutellen ja viimeisen kuukausi täysi tohina päällä. Tuntemukset ovat edelleen hyvät; toisinaan treeni painaa, mutta tunnen oloni palautuneeksi silloin kun pitääkin. Omasta mielestäni kestävyysharjoittelun pitää olla rohkeaa, intohimoista ja suunnitelmallista. Rohkeaa siitä syystä, koska ilman pieniä riskinottoja ei pärjää. Intohimoista, koska kannattaa tehdä asioita joista todella pitää ja joista innostuu. Saman tavoitteen saavuttamiseksi voi olla monta reittiä/ suunnitelmaa, ja itse uskon omaan tekemiseeni.

Mennyt viikko (31) piti sisällään paljon PK-juoksua, neljä aamulenkkiä, nopeustreenin, kovan vauhtikestävyysharjoituksen radalla sekä helteisen pitkän lenkin. Alkuviikon palauttelin edellisen lauantain kilpailuista, ja kyllähän se jaloissa hieman painoi. Loppuviikko oli nousujohteisempi, ja mieltä piristi erityisesti perjantain lenkki Urpolan maastoissa, uudet juoksukengät ja viikonlopun helteet. Elokuu on kuukausista paras, helteellä on kivoin juosta ja Mikkeli on mailman paras paikka toteuttaa tätä harrastusta! :)

Näillä mennään taas eteenpäin!

Tornimäki - pääsee TOP 3:n.